Välilevyn pullistuma ja 90 voipakettia

Aloitin ketogeenisen ruokavalion 1.1.2019 ja nyt vuoden 2020 alussa toivon, että olisin aloittanut jo vuosia aiemmin. Vuosi tuntuu pitkälle ajalle, jos suunnittelee pikadieettiä, tai ajattelee että ketoillessa joutuu kärsimään, kuten yleensä laihduttamisen suhteen ’kuureilla’ joutuu. Tätä käsitystä ruokkivat mm. tv:stä tutut ohjelmat, joissa ihmiset ravaavat kuntosalilla ja juoksemassa räntäsateessa ja syövät sitten purkin rasvatonta rahkaa.

Ketoilu on kuitenkin toista maata. Kyse ei ole pikadieetistä, eikä ketolla voi  vähän sinnepäin, noudattamatta kuitenkaan perusohjeita. Toimii varmasti, mutta vain jos noudattaa perusperiaatteita.

Mutta asiaan. Urheiluvammasta alkanut ketjureaktio sai aikaan välilevyn pullistuman vajaa 10 vuotta sitten. Käveleminen loppui sen myötä lähes kokonaan, muusta liikunnasta puhumattakaan. Kun kipu on läsnä jokaisella askeleella, alkaa se vaikuttaa moniin käytännön asioihin. Kauppaan mennessä auto pysäköidään mahdollisimman lähelle, ostoskärryt pidetään tukena, että niihin voi nojata, valitaan kauppakeskuksia joissa on penkkejä jne jne. Kipu vaikuttaa myös mielentilaan ja asenteeseen. Aiemmin aktiivisesti urheilleelle ihmiselle kova paikka. Toki vuosien saatossa oli vähemmän kivuliaita kausia ja hetkiä, jolloin pienikin tekeminen vei sängyn pohjalle muutamaksi päiväksi. Painoa alkoi kertyä yhä enemmän, eikä syömismäärien vähentäminen vaikuttanut merkittävästi.

Olen ollut aina kiinnostunut terveydestä, ravitsemuksesta ja ihmiskehon prosesseista. Olin vuosia täysvegaanikin, aikana, jolloin kasvisruokia ei oltu vielä kaupallistettu teollisten hiilarien ja rasvojen kauppatavaraksi ja urheilin samalla aktiivisesti. Tämä siis ennen välilevyn pullistumaa. Kokeilin myös yhden sortin karppausta muutama vuosi sitten, mutta proteiinipainotteisena, jolloin nälkä vaivasi jatkuvasti ja kokeilu loppui muutaman kuukauden päästä.

Ketoruokavalioon siirtyminen

Sitten ketodieetti alkoi saada näkyvyyttä, erityisesti Heikkilän mediassa alasammutun kirjan perusteella. Tutustuin aiheeseen syvällisemmin vuoden 2018 lopulla ja tuntui että nyt palaset loksahtivat kohdalleen, ottaen huomioon aiemmat kokemukseni ruokavalioista. Päätin aloittaa 1.1.2019 ja noudattaa ohjeita tarkasti. Löysin tueksi Team LCHF-Suomi yrityksen facebook-ryhmän ja huomasin että sieltä saa mukavasti myös kanssaketoilijoilta reseptejä ja muita vinkkejä matkan varrelle. Toki internet on muutenkin oivallinen lähde tiedolle ja ohjeille, mutta kannattaa selvittää itselle ensin jostain osaavasta lähteestä mikä kuuluu ketoiluun ja mikä ei. Törmäsin itsekin useampaan ketoryhmään joiden perustajilla ja jäsenillä ei tunnu olevan mitään käsitystä mitä ruokavalioon kuuluu ja mistä siinä on kyse.

Ensimmäiset pari viikkoa aloituksen jälkeen oli monenlaisia tuntemuksia kehossa. Pari päivää aloituksen jälkeen sai ravata pissalla melko useasti ja urheilutaustasta johtuen osasin lisätä suolan ja magnesiumin käyttöä lukemattomia lihaskramppeja kokeneena. Joten en kärsinyt ketoflunssaoireista laisinkaan. Päässä oli vähän outo olo välillä, ennen kuin ketoaineiden tuotanto pääsi kunnolla käyntiin. Otin myös MCT-öljyn käyttöön heti alussa, joka helpotti tilannetta. Toimii itselläni erinomaisesti nopeampana energialähteenä kuin muut rasvat. Uni alkoi syventyä ja tarvittavan unen määrä lyheni ketoadaptaation edetessä.

En ollut uskaltanut edes toivoa, että kipu merkittävästi vähenisi ruokavaliomuutoksella, mutta nyt se oli poissa.

Jossain kuukauden ja kahden välissä havahduin ihmeelliseen tuntemukseen alaselässä. Tai sen puutteeseen. Selkään ei sattunut. Välillä oli ollut yksittäisiä kivuttomia päiviä, mutta tämä oli jotenkin erilaista. Pieni toivonkipinä heräsi, mutta ajattelin että kyllä se kipu palaa, niinhän se on jo vuosia tehnyt. Meni kuitenkin useampi päivä, eikä kipua kuulunut takaisin. Innostuin asiasta aivan valtavasti ja päivittelin sitä ääneen päiväkausia lähes kaikille tapaamilleni ihmisille. Kauppaan mennessä jätin auton kaukaisimpaan parkkiruutuun ja otinkin korin kärryn sijaan, jos ostoksia oli vähemmän. Kävin kävelemässä kauppakeskuksen päästä päähän aivan huvikseni, eikä kipu tullut takaisin. Pullistuman yhteydessä vuosia ollut tulehdustila oli lakannut, kun lakkasin syömästä hiilihydraattimössöä. Olin ollut merkittävästi kevyempänä päivittäin kipeä, joten painon putoaminen tätä ei saanut aikaan. En ollut uskaltanut edes toivoa, että kipu merkittävästi vähenisi ruokavaliomuutoksella, mutta nyt se oli poissa.

Jossain kolmen – neljän kuukauden kohdalla ajattelin juhlapäivän kunniaksi syödä muiden seurassa palan kuivakakkua ja pari pikkuleipää. Vehnästä valmistettuja siis. Muistan vieläkin sen ihmetyksen, kun tuntui kuin hiekkaa olisi laittanut suuhun. Ja sen jälkeisen pahoinvoinnin. Tulin huonovointiseksi ja meni yli tunti, että pystyin taas toimimaan normaalisti. Kesälomalla jouduin välillä olosuhteiden pakosta syömään vähän hiilareitakin kun reissasimme Euroopassa autolla, mutta palasin aina takaisin ketoiluun kun siihen tuli tilaisuus. Samoin syksyllä tuli vietettyä yksi hiilariviikonloppu, josta kerron blogissani tarkemmin. Viikonloppu sai aikaan sen, että pohdinnassa ollut joulun ajan ’herkuttelu’ vaihtui varmuuteen siitä, että ketoilusta ei ole syytä enää poiketa.

Vuoden aikana olen saanut myös aikaan muutaman kanssaihmisen elämäntapamuutoksen. Omasta hyvästä olosta ja tulehdustilojen lakkaamisesta puhuminen saa toivon paremmasta heräämään. Myös blogini nimi on peräisin tällaisesta tilanteesta, ketoiluun lähteneen tuttavani lapsen suusta. Ja vaikka olen muutamaa ihmistä auttanutkin mentoroimalla ketoilussa liikkeelle, en ole ajatellut kaupallistaa kertynyttä osaamistani, hyvän olon ja terveellisen elämäntavan jakaminen saa toistaiseksi riittää.

Loppuelämäni ruokavalio

En näe omalla kohdallani enää mitään syytä siirtyä takaisin hiilarimössöiseksi. Elämä on energisempää, näläntunne on muuttanut täysin muotoaan ja ruoan merkitys on muuttunut täysin toisenlaiseksi. Välillä menee päivä, etten muista syödä, koska ei ole nälkä ja olo on silti tasainen ja hyvä. Aivot toimivat kirkkaasti koko ajan. Ravintoloissa saa ketoannoksia, kun vaan kertoo mitä korvataan ja millä. Yksinkertaista ja helppoa hyvää oloa.

Koko vuosi 2019 meni urheilematta, koska halusin kokeilla minne saakka ketoillen pääsee ilman kulutuksen lisäämistä. Toki arjessa liikkuminen on lisääntynyt kivuttomuuden myötä, mutta muuten en lisännyt liikuntaa. Ja kyllähän sillä ketolla pääsee, olen vuodessa karistanut 90 voipakettia, 45 kiloa. Tavoitteena oli 50 kiloa, mutta tämäkin menettelee. Uuden vuoden kunniaksi kävin kokeilemassa salitreeniä ja uimista, eikä selkä tullut kipeäksi edes aiemmin takuuvarmasta jalkaprässistä. Pullistuma on paikallaan ja ilmoittaa olemassaolostaan, mutta pienen jäykkyyden lisäksi ei muuta. Rasvakahvi on muuten erinomainen palautumisjuoma, kannattaa kokeilla.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne saakka. Tämän vuoden aikana aion jatkaa liikkumalla lisää ja ketoillen varmasti loppuelämäni. Kokemuksistani ja matkan jatkumisesta voit lukea lisää blogistani ketopastori.fi


Vieraskynäämme piteli tällä kertaa Markku, joka on ollut team LCHF Suomen jäsen alkuvuodesta 2019. Muiden jäsenten vastaavia menestystarinoita löydät osoitteesta www.lchf-suomi.fi/inspiroidu/blogi.