Team LCHF Suomen Pääsiäinen 2020

Pääsiäinen on kevään ja valon juhla sekä ihana arjen tauko, jolloin vietetään aikaa perheen ja läheisten kanssa ja nautitaan yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta! Ja vaikka pääsiäinen onkin kristittyjen vanhin ja tärkein juhla, se on paljon enemmän kuin uskonnollinen pyhä – pääsiäiseen kuuluu yhdessäolon ja ruoan lisäksi myös vahvasti erilaiset perinteet, kuten virpominen, rairuohon istuttaminen, suklaamunien syöminen ja kodin koristeleminen.

Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina, eli joka vuosi joskus 22.3-25.4 välisenä aikana. Sunnuntaita, joka aloittaa pääsiäisviikon, kutsutaan palmusunnuntaiksi. Jokaisella pääsiäisviikon päivällä on oma, erityinen nimi ja palmusunnuntaita seuraa malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja toinen pääsiäispäivä. Pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä ovat näistä päivistä arkipyhiä, mikä tarkoittaa että vuonna 2020 pääsiäislomaa vietetään perjantai 10.4 – maanantai 13.4.

Tärkeät pääsiäisperinteet

Useat suomalaiset pääsiäisperinteet ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa vuosisatojen kuluessa ja ne ovat muodostuneet eri maiden ja kulttuurien vaikutuksista. Siksi perinteet, tavat ja tottumukset vaihtelevat Suomen sisällä ja maantieteellinen sijainti vaikuttaa pitkälti siihen, miten pääsiäistä vietetään ja mitkä perinteet ovat tärkeimmät. Vaikka jotkut pääsiäisperinteet pohjaantuvat kristilliseen uskontoon, ovat monet pääsiäisperinteet pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Tässä muutama pääsiäisperinne, jotka ovat suomalaisille tärkeitä:

Virpominen

Yksi vahvimmista pääsiäisperinteistä, on erityisesti lasten suosima virpominen. Se on erittäin vanha perinne, joka on kuulunut jo varhaiskristillisen aikaan. Nykypäivän virvontaperinne eroaa hieman maakunnasta riippuen, ja esimerkiksi Itä-Suomessa virvotaan palmusunnuntaina kun taas Länsi-Suomessa se tapahtuu lankalauantaina. Lapset pukeutuvat silloin pikkutrulleiksi tai pääsiäisnoidiksi ja toivovat tutuille ja naapureille onnea tulevalle vuodelle. Lapset ovat usein myös askarrelleet kortteja ja/tai koristelleet pajun/koivun oksia, jotka he antavat virvottaville laulun tai virpovitsan kera. Palkkioksi virpomisesta he toivovat saavansa makeisia, esim. suklaamunia.

Rairuohon istuttaminen

Pirteä rairuoho koristelee monia suomalaisia koteja pääsiäisaikana! Rairuohoa kannattaa istuttaa hyvissä ajoin ja hyvä nyrkkisääntö on laittaa siemenet multaan viimeistään palmusunnuntaina. Jos haluaa vielä tuuheamman ja näyttävämmän ruohon, kannattaa istuttaa ruohoa jo pari viikkoa ennen pääsiäistä. Ruoholle voi askarrella hienon astian tai astioita esim. maito/rahkapurkeista, johon on helppoa istuttaa ruoho. Kun ruoho on kasvanut tarpeeksi pitkäksi, koristele se esimerkiksi tipuilla, höyhenillä ja pääsiäismunilla.

Munien maalaaminen

Munien maalaaminen on pitkä perinne ja munia maalattiin Suomessa jo 1700-luvulla. Munien maalaaminen on monelle rakas harrastus ja kodin somistaminen maalatuilla/koristetuilla munilla on monelle tärkeä pääsiäisperinne. Se on hauskaa puuhaa kaiken ikäisille ja jokainen saa hyödyntää omaa luovuuttaan ja taitojaan munien maalaamisessa. Maalaamiseen voi käyttää puusta, muovista, styroxista tai paperimassasta tehtyjä munia, tai sitten oikeita kananmunia, jotka on ensin tyhjennetty. Munia voi koristella ja maalata erilaisilla tekniikoilla, kuten vahatekniikalla, pisanka-tekniikalla tai vesiväreillä. Googlettamalla saa paljon hyviä vinkkejä pääsiäismunien maalaamiseen!

Suklaamunien syöminen

Suklaisia pääsiäismunia tehtiin Ranskassa ja Saksassa jo 1800-luvun alussa ja Suomeen tämä perinne tuli noin 100 vuotta myöhemmin. Klassinen, Suomessa hyvin tunnettu suklaalla täytetty muna on Fazerin Mignon-muna, jota vielä tänä päivänä valmistetaan aidoista kananmunan kuorista ja täytetään mantelipähkinänougattäytteellä. Yksi tunnetuimmista (varsinkin lasten kesken) onttojen suklaamunien joukossa on Kinder-muna, jonka sisällä on aina pieni lelu tai muu yllätys. Edellä mainitut suklaamunat eivät sovi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, mutta onneksi on olemassa myös laadukkaampia, tummasta suklaasta tehtyjä munia, joita voi pääsiäisen kunniaksi nauttia yhden tai kaksi. Muista että mitä korkeampi kaakaopitoisuus, sen parempi.

Askartelu ja kodin koristeleminen

Pääsiäiskorteissa ja kotien sisustuksessa voi pääsiäisaikana näkyä maalattujen munien lisäksi myös esim.  pääsiäispupuja, kanoja, kukkoja, pajunkissoja, narsisseja ja pääsiäisnoitia.

Pääsiäispupu yhdistetään pääsiäiseen, koska nopeasti lisääntyvää kania on aina pidetty hedelmällisyyden ja versovan elämän symbolina. Se on ollut jo pitkään pääsiäisen symboli ja lapsille sanottiin, että jos he ovat kilttejä he saavat pääsiäispupulta värikkäitä munia. Sen myötä lapset alkoivat tehdä puutarhaan omia pesiä pääsiäispupun munille.

Myös kana, tipu ja kukko liittyvät pääsiäiseen. Pieni, munasta kuoriutuva tipu symbolisoi uutta elämää. Kukko on taas valppauden ja kestävyyden vertauskuva ja kana kuvastaa turvaa. Pajunkissanoksat ovat Pohjolassa ainoa pääsiäisaikana kukkiva oksa, ja siksi pajunkissanoksat kerätään pääsiäisenä ja annetaan virvottaville. Keltainen narsissi, joka kasvaa pimeästä kohti valoa, on perinteinen pääsiäisen kukka, joka symbolisoi kaunista, uutta elämää.

Pääsiäisenä voi myös nähdä pääsiäisnoitia. Tämä johtuu siitä, että ennen vanhaan uskottiin Jumalan suojelevan vaikutuksen olevan pitkäperjantain (eli Jeesuksen kuolinpäivän) ja pääsiäissunnuntain (eli Jeesuksen ylösnousemuspäivän) välisenä lauantaina heikoimmillaan ja että noidat pääsivät silloin mellastamaan. Pääsiäisnoidat tunnetaan kuitenkin tänään enemmän lasten leikkinä. Tästä syystä lapset pukeutuvat trulleiksi/pääsiäisnoidiksi lankalauantaina esim. Länsi-Suomessa.

Pääsiäisruoka

Pääsiäinen on yksi vuoden suurimmista ruokajuhlista. Ennen vanhaan pöydän antimet olivat pääsiäisaikana vähissä ja silloin syötiin pääsiäisenä muun muassa verimakkaroita, munamaitoa, uunijuustoa ja mämmiä. Nämä kuuluvat edelleen monen suomalaisen pääsiäiseen, mutta nykyään pääsiäinen yhdistetään myös tiiviisti kana-, lammas- ja karitsaruokiin.

Alku-/kylmät ruoat

Kananmunat kuuluvat pääsiäiseen! Kananmunien syönti on ollut osa pääsiäisen viettoa jo kauan ja tähän on olemassa hyvin selkeä syy. Ennen vanhaan (ja monelle vielä tänäänkin) paasto alkoi aina 40 päivää ennen pääsiäistä. Paaston aikana ei syöty lihaa, kalaa, munia tai maitotuotteita – mutta kanat eivät tietenkään lakanneet munimasta. Se johti siihen, että kun paasto loppui pääsiäisenä, munia oli yllin kyllin.

Kananmunaruokia löytyy reseptiarkistossamme monenlaisia. Perinteiset majoneesilla täytetyt kananmunanpuolikkaat ovat erittäin helppoja valmistaa ja ne maistuvat koko perheelle. Toiset versiot kananmunanpuolikkaista ovat avokadotäytteellä täytetyt kananmunat tai lohella maustetut kananmunanpuolikkaat. Nämä sopivat erinomaisesti alkuruokana tai osana buffetpöytää.

Myös erilaiset salaatit, kuten perinteinen vihersalaatti tai kukkakaali-kurkkusalaatti sopivat pääsiäiseksi ja tuovat pääruoalle raikkautta.

Pää-/lämpimät ruoat

Lampaanpaisti on klassinen pääsiäisruoka. Se symboloi Kristusta uhrikaritsana, joka toimi syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana ja sitä ollaan syöty pääsiäisenä koko maailmassa jo 600-luvulta lähtien. Pääsiäislampaan syöminen ei ole kuitenkaan kuulunut meidän suomalaisten pääsiäisperinteisiin kuin vasta viimeiset vuosikymmenet. Tänään lammasta syödään monessa eri muodossa ja perinteisen uunipaistin lisäksi se maistuu esimerkiksi patana tai kebakkoina/pyöryköinä.

Jos haluaa tarjota lammasta pääsiäisenä, on meillä monta eri vaihtoehtoa reseptiarkistossa. Perinteinen lammaspaisti valmistuu muutamassa tunnissa uunissa ja maistuu esim. uunivihannesten, voissa paistetun parsan tai sitruunamarinoitujen porkkanoiden kanssa. Lammaskaali on toinen klassinen lammasruoka, jossa liha on pitkään haudutettuna erittäin mureaa ja maistuvaa. Lapsille maistuu lampaan jauhelihasta tehdyt lammasvartaat. Jos lampaan voimakas maku ei ole sinun makuusi, kannattaa valita miedomman makuinen karitsa. Koska karitsa on alle vuoden ikäinen eläin on sen liha mureampi, vähärasvaisempi ja sen takia maultaan myös hieman hienoaromisempi.

Lampaan/karitsan lisäksi sopivat hyvin myös erilaiset kanaruoat pääsiäiseen. Meillä on monta eri vaihtoehtoa, esimerkiksi  kokonainen broileri, lentävä jaakoppi, yrttibroileri tai broilerinkoivet kasviksilla. Jos haluaa mieluummin tarjota kalaa pääsiäisenä on esim. uunilohi creme fraiche peitolla aina varma hitti.

Jälkiruoat

Mämmi on suomalainen klassikko, jota on syöty jo vuosisatoja. Syy, miksi mämmiä syödään pääsiäisenä liittyy myös kristilliseen uskontoon ja paastoon. Koska paasto päättyi pääsiäisenä mutta ruoanlaitto ei ollut pitkäperjantaina sallittua, syötiin silloin kylmiä ja hyvin säilyviä ruokia, kuten mämmiä. Aluksi mämmiä syötiin erityisesti Lounais-Suomessa, mutta 1900-luvulla se levisi muualle Suomeen. Mämmiä tehdään imellyttämällä ruisjauhoista, maltaista ja vedestä ja sitä syödään perinteisesti kerman ja sokerin kera. Vähähiilihydraattiseen ruokavalioon soveltuvan annoksen tästä saa, jos jättää pois mämmin ja sokerin 😉

Pasha on perinteinen, venäläinen pääsiäisajan jälkiruoka, joka on tullut Suomeen Karjalan kautta. Me olemme kehittäneet vähähiilihydraattisen version pashasta, jota ehdottomasti kannattaa kokeilla!

Pashan ja mämmin lisäksi pääsiäisenä nautitaan erilaisista marjoista ja sitrushedelmillä tehdyistä jälkiruoista. Reseptiarkistossamme löytyy esim. herkullinen valkoinen mutakakku, raikas Lemon Curd-juustokakku ja helposti valmistuva sitruunavaahto.

Team LCHF Suomen pääsiäismenu 2020

Jos et ole vielä päättänyt mitä haluat tarjoa pääsiäisenä, olemme luoneet valmiin, herkullisen pääsiäismenun, joka ei ole liian vaikea tai aikaa vievä ja joka maistuu sekä lapsille että aikuisille!

Alkuruoka: Lohella täytetyt kananmunat

Pääruoka: Kokonainen broileri sitruuna-yrttivoilla ja voissa paistettu parsa

Jälkiruoka: Rahkapiirakka

  

Team LCHF Suomi toivottaa ihanaa ja rauhallista pääsiäistä kaikille!